Moikka
En malta pysyä paikallani, sillä kesälomaan on enää neljä päivää! Nyt vasta huomaan, miten kovasti olen odottanut lomaa, ja sitä tunnetta, ettei tarvitse koko aikaa juosta aikataulujen mukaan.
Ja ihan eniten odotan reilaamaan lähtöä. Se taitaakin olla se suurin syy, miksen paikallani pysy. Ihanaa päästä kuukaudeksi näkemään eri kulttuureita ja maita, ja kaikkea ihanaa. (etenkin niitä miehiä) Jotenkin kaikki tuntuu ihan sellaiselle unimaailmalle, ihan kuin mitään mitä tapahtuu ei olisi totta. Paitsi tietysti työpäivät, joissa aika ei ikinä liiku yhtään nopeammin.
Ihan loman aluksi lähden ystäväni kanssa Ähtärin eläinpuistoon, sillä olen halunnut käydä siellä jo useampana vuonna, mutta jostain ihmeen syystä kukaan ei ole halunnut lähteä mukaan. Itse olen käynyt siellä viimeksi vuonna 1998, josta on tosiaan aikaa. Ja sinnekin halua ihan vain mielenkiinnosta, onko se yhtä siisti ja jännä paikka kun silloin pienenä.
Ainoa asia mikä vähän joka päivä mietityttää, että mitä oikeasti haluan tehdä loman jälkeen. Kouluun kai sitä mieli tekisi, mutta mitä opiskelisi? Töissäkin olisi kiva olla, saisi palkkaa ja voihan sitä ensi keväänä hakea taas kouluun.. Ihailen niitä ihmisiä jotka ovat päättäneet mitä haluavat elämällään tehdä, ja tavoittelevat sitä kynsin ja hampain.
Okei, tämä on tämmöinen "harjoittelu" teksti. En todellakaan tule kirjoittamaan näin tylsää jupinaa tänne (toivottavasti). Ja sen voin jo heti alkuun luvata, etten kirjoittele tänne joka päivä, vaan silloin kuin on sellainen fiilis. Ja en edes tiedä mitä tänne kirjoittaa, joten saattaa tulla ihan minkälaista settiä vaan. Ehkä tämä pääsee jonkun ajan päästä jonkinlaiseen selvyyteen, ettei ole yhtä mössöä kaikki.
Kiitti moi
